Kesäkoti

Samalla reissulla, kun käytiin tsekkailemassa toi edellisen merkinnän kalkkitehdas, käytiin myös hylätyllä kesäkotialueella. Lähdettiin alunperin etsiskelemään huhupuheiden perusteella hylättyä lasten mielisairaalaa, sitten saatiinkin tieto, että kyseessä onkin keuhkoparantola ja lopulta paikan tarkoituksesta oli tuhat eri tulkintaa, huhua ja urbaania legendaa. Ilmeisesti kuitenkin paikka on kuulunut joskus alueella sijainneen kartanon maihin, siellä on ollut ratsastuskoulu toimintaa sekä kesäkoti, josta on voinut vuokrata lomakoteja. Alueella on yksi iso päärakennus, sekä kymmenisen kappaletta muutaman huoneen mökkejä. Vanhin rakennuksista on ilmeisesti 1800 -luvun loppupuolella rakennettu, mökit luultavimmin 1900 -luvun alkupuolella. "Kartano"  oli täynnä kaikenlaista roinaa maalipurkeista harjanvarsiin ym. Oma mutu -tuntuma sanoo, että täällä olis voinu joskus toimia myös jonkunlainen kyläkauppa/maahantuontiyritys. Tiedä häntä. Paikka kokonaisuudessaan oli aika mykistävä ja jollain tasolla todella upea. Miten yli kymmenen mökin alue onkin voinut vaan jäädä tyhjilleen?



Päärakennuksen "terassi"












Erään mökin keittiö





Kommentit

  1. Marssit sä ihan tosta noin vaa noihin taloihin? Ja ihan btw siistei kuvii:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos kovasti!
      Yleensä otan vaan kameran kaulaan ja jalustan käteen ja marssin suoraan pihaan. Oon todennu, että sellanen straight-forward -lähestymistapa on paljon parempi, kuin että hiiviskelee ympäriinsä epäilyttävästi. Poikkeuksena ehkä isommat tehdaskompleksit, joita vartioidaan tms. Mihinkään en ole ikinä kylläkään murtautunut, meen vaan jos ovi/ikkuna/muu sisäänpääsyreitti on auki. Joskus oon myös törmänny heti kättelyssä vihaiseen naapuriin tai talon omistajaan. Silloin yleensä paras ratkaisu on vaan ollu kertoa mitä on tekemässä, eikä alkaa sepittämään ihmeellisiä tarinoita. Pari kertaa talojen omistajat on olleet ihan positiivisella mielellä käynnistäni ja kertoneet vähän paikkojen historiasta, mutta on mut kyllä käännytetty poiskin. Sitten oon vaan vähin äänin poistunut paikalta, en ala kerjää verta nenästäni, vaikka onkin harmittanut, kun upea kohde on jäänyt kuvaamatta. Sori tästä pitkästä sepustuksesta :-D

      Poista
  2. Moi!

    Laitoin tuonne toiseen kuvaan kommenttia, ehtisitkö laittaa mailia?

    -Eeva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka!
      Laitoin sulle sähköpostia, toivottavasti tuli perille :)

      Poista
  3. On hauskaa nähdä, että sinulla riittää virtaa näihin hienoihin ränsistyneisiin
    rakennusvanhuksiin. Mielenkiintoisia paikkoja, näissä riittäisi kuvaamista useankin poäivän ajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä riittää, kun näiden paikkojen kuvaaminen on intohimo. Lisäksi se on myöskin jossain määrin terapeuttista mulle, niin oudolta kuin se kuulostaakin hah. Pääsee vaan uppoutuu ihan toisiin maailmoihin, unohtaa kaikki muut asiat tyystin. Kumpa olisikin päiviä aikaa kuvata joka paikka!

      Poista
  4. heiii ihana paikka, missä toi on:O?? oliks siel montaki mökkii?

    VastaaPoista
  5. wau!!!varmaan tosi kivaa käydä hylätyissä taloissa!mistä saat tietää noista kaikista? :o tai siiis tarviiko siihen jonku luvan jos tonne menee?itsekkin tykkään käydä hylätyissä taloissa mutta niitä vain ei oikeen lähistöllä ole :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hylättyjä paikkoja löytää käyttämällä miljoona tuntia aikaa googlaillen ja ajellen vähän syrjäisemmillä seuduilla ja pitämällä silmät auki. Myös lehdistä löytyy välillä uutisia, että joku virasto/sairaala/koulu/tehdas lopettaa toimintansa ja rakennus menee purku-uhan alle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hylätty mielisairaala, Tuusula

Hylätty vaahtosammutintehdas ja autiotalo

Talvikin valinta